Suomen Keksintösäätiö tukee yksityishenkilöiden sekä aloittelevien yritysten keksintöjen kehittämistä ja pyrkii näin saamaan keksinnöistä elinvoimaista liiketoimintaa. Keksintösäätiön työn tukena toimi aikanaan Tuoteväylä-palvelu, jonka kautta säätiö pystyi tukemaan keksijöitä rahoituksella. Vuosibudjetti oli noin 4 miljoonan euron luokkaa.
Vuonna 2014 säätiön toiminta koki kovan iskun, kun Tuoteväylä-palvelu napattiin ensin Ely-keskuksen hallintaan, josta se edelleen siirrettiin ennen lopettamistaan Tekesin alaisuuten. Nykyään Tuoteväylä on ns. sulautunut Tekesin startup-rahoitukseen, eli hakijalta vaaditaan aina Y-tunnus, jota Tuoteväylässä ei aikanaan pidetty pakkona.
Mitä Keksintösäätiö tekee nykyään
Vaikka säätiö saa tuloja keksintöjen rojalteista, niin Tuoteväylän vieminen hankaloitti Keksintösäätiön toimintaa ja strateginen muutos oli paikallaan. Nykyään säätiön pääpaino on keksintöalaa kokonaisuudessaan kehittävien hankkeiden tukeminen. Tätä uutta suuntaa tuetaan katalyyttirahoituksen muodossa, jonka turvin Keksintösäätiö yhdessä muiden osapuolten kanssa rahoittaa mainittuja hankkeita. Näistä merkittävimpänä esimerkkinä verkkokurssi ipr-oikeuksista.
Rahoitus keksinnöille tänäpäivänä
Keksijöiden asema on valitettavasti heikentynyt, mutta rahoitusta on kuitenkin tarjolla, joskin hakeminen on hankalaa. Jos keksintö on edennyt jo yritystoimintaan, niin Tekesin rahoituspalvelut ovat varteen otettava vaihtoehto. Muita vaihtoehtoja keksintöjen rahoittamiseen ovat mm.:
Runar Bäckströmin säätiö, joista lupaavat keksinnöt voivat saada 100 KEUR - 200 KEUR rahoitusta. Runar Bäckströmin säätiö ei hakijalta y-tunnusta.
Jokamiesluokan startup on puolestaan rahoituskilpailu, josta keksijät ja yrittäjät voivat hakea monipuolista tukea hankkeilleen.
Yleisesti ottaen tilanne on heikompi kuin aikaisemmin, mutta ei kuitenkaan toivoton. Suurin muutos tosiaan on se, että lähes aina taustalle vaaditaan yritys (Y-tunnus), jotta julkista rahoitusta voidaan hyödyntää keksinnön kehittämiseen.