Ely-keskuksien kehittämisavustuksen suosio on 2010-luvulla kokenut hieman inflaatiota, kun taas Tekes on onnistunut luomaan itselleen imagoa yritysten kehityshankkeiden ensisijaisena rahoittajana. Oman näkemykseni mukaan päällimmäisinä syinä kehittämisavustuksen suosion laskuun ovat olleet kautta linjan pienentyneet rahoitusbudjetit, jotka ovat pakottaneet Ely-keskuksia kiristämään rahoitusehtojaan ja -linjauksiaan. Vaikka hakeminen on nykyään hieman haastavampaa kuin aiemmin, niin tukisummien valossa hakemista kannattaa edelleenkin harkita.
Työ ja elinkeinoministeriön laatima rahoitusraportti nimittäin paljastaa mielenkiintoisia poimintoja mm. :
– nykyisistä rahoituksen painotuksista
– rahoituksen suuruudesta
– sekä alueista, joilla hakeminen tuottaa tulosta
Kehittämisavustusta jaettiin yhteensä 121 miljoonaa (2015)
Avustuksen saajia oli 1346 kappaletta. Tässä joukossa pk-sektorin painotus näkyy todella selvästi, sillä rahoitettavista yrityksistä lähes 90 prosenttia oli mikro- tai pienyrityksiä. Rahallisesti mitattuna mikro- ja pienyritykset keräsivät reilut 90 miljoonaa euroa (eli 75 prosenttia koko 121 miljoon potista). Suuryrityksiä rahoitettavien yritysten joukossa oli vain 11 kappaletta ja heidän rahoituksensa jäi reiluun 7 miljoonaan euroon, eli aika marginaalinen summa edellisiin verrattuna.
Keskimääräiset avustussummat yrityksen koon mukaan:
Mikroyritykset: 52 000 €
Pienyritykset: 97 000 €
Keskisuuret: 168 000 €
Suuryritykset: 654 000 €
Hakemuksien läpimenossa on alueellista heilahtelua
Vaikka koko maan yhteenlaskettu läpimenoprosentti on aika hyvä (77 %), niin tarkemmalla tarkastelulla huomaa, että mukaan mahtuu alueellista varianssia. Seuraavilla alueilla kehittämisavustuksen saaminen on tavallista haastavampaa.
Ely kehittämisavustus – Top 3 haastavimmat alueet:
1. Kainuu, hakemuksen läpimeno 56%
2. Uusimaa, hakemuksen läpimeno 58%
3. Pohjois-Pohjanmaa, hakemuksen läpimeno 64%
Raportissa ei eritellä hylkäysperusteita, mutta näkisin että taustalla on kaksi syytä. Ensinnäkin alueen budjetin riittäminen, sillä kaikille hankkeille ei valitettavasti millään riitä rahoitusta, joten hyvistäkin joudutaan karsimaan. Ja toisekseen onnistumiseen vaikuttavat kiristyneet rahoitusehdot, joihin yritykset eivät välttämättä ole osanneet varautua, koska ovat tottuneet saamaan hankkeensa aikaisemmin läpi.
Ely-keskuksen asiantuntijat toivovatkin yhteydenottoa, ennen hakemuksen lähettämistä, niin he voivat tsekata yleisellä tasolla soveltuuko yrityksen hanke avustuksen piiriin. Tavanomaisesti, jos hanke kuulostaa hyvältä, niin tämän jälkeen pyydetään laatimaan hanke-/projektisuunnitelma, jota sitten aletaan viilaamaan ja pallottelemaan edestakaisin, ennen hakemuksen virallista syöttämistä.
Odotellaan hetki vuoden 2016 raporttia, niin nähdään millaista kehitystä vuodena aikana on tapahtunut!