Miksi julkinen valta rahoittaa yksityisiä yrityksiä?
Onko yritystukien tavoitteena:
A) Lisätä yritysten tärkeiden kehityshankkeiden rahoitusta ilman, että nämä luovuttavat osakepääomaa?
B) Tukea uuden sektorin tai alan syntyä?
C) Antaa yrityksille merkittävän ja luotettavan tahon tunnustus?
D) Allokoida resursseja kohti julkisen vallan määrittelemiä prioriteetteja?
vai,
E) Kaikki edellä mainitut?
Jos vastasit E, olet oikeilla jäljillä. Yritystuet ovat tärkeä rahoituskanava myös suomalaisille yrityksille, firman kokoluokasta riippumatta. EU:n alueella yrityksille jaetaan vuositasolla miljardeja tukieuroja tuhansien eri instrumenttien ja kuulutusten kautta. Ottaakseen täyden hyödyn irti tästä mahdollisuudesta, yritysten olisikin syytä ymmärtää hieman syvällisemmin rahoitusohjelmien taustalla vaikuttavia trendejä.
Julkisen rahoituksen ohjelmat myötäilevät enenevissä määrin maailmanlaajuisia megatrendejä, jotka hallitsevat poliittista keskustelua. Nämä "globaalit voimat" muovaavat niin lainsäädäntöä kuin valtioiden budjetteja eri maissa, mikä taas heijastuu julkisiin rahoitusmahdollisuuksiin. Käymme seuraavaksi läpi nämä yritystukien megatrendit, ja kerromme kuinka yrityksesi voi hyötyä niistä parhaiten.
Trendi #1: Globaalin kasvun muutos ja kehittyvät markkinat
Globalisaation seurauksena koko maailman talous on kokenut ainutlaatuisen muutoksen. Uusien markkinoiden avauduttua kaupankäynnille miljardien ihmisten elintaso ja ostovoima on noussut kohisten. Onkin arvioitu, että vuoteen 2025 mennessä jopa noin 4,2 miljardia ihmistä kuuluu ns. globaaliin keskiluokkaan.
Konsulttifirma McKinseyn mukaan keskustelun painopiste on siirtynyt niin sanotuista BRIC-maista (Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina) selkeämmin kohti Aasiaa, Kaakkois-Aasiaa ja Afrikkaa. Väestönkasvun ja voimakkaan kaupungistumisen myötä Intia, Kiina ja Afrikan manner ovat ylittäneet miljardin ihmisen rajapyykin. Toisaalta Kaakkois-Aasian talous kasvaa huimaa vauhtia, ja alueen väestö on jo yli 500 miljoonaa.
Samaan aikaan kehittyvät markkinat digitalisoituvat nopeaa tahtia. Kuluttajat tekevät entistä enemmän ostopäätöksiään verkon välityksellä, jolloin tavarat ja digitaaliset palvelut liikkuvat rajojen ylitse vaivattomasti. Tämän johdosta Euroopassa yritystukia suunnataan erityisesti hankkeille, joissa
- kohderyhmänä on tämä kasvava, ostovoimainen keskiluokka
- luodaan kumppanuuksia kehittyvien maiden toimijoiden kanssa, tai
- levitetään uutta tietoa ja teknologiaa.
Kehittyvien markkinoiden kasvun ja niiden potentiaaliin liittyvän optimismin varjopuolena vastustus globalisaatiota kohtaan on kasvanut eri puolilla maailmaa. On selkeää, että globalisaation hyödyt eivät ole jakautuneet tasaisesti. Siinä missä tietyt kehittyvät taloudet ovat kasvaneet nopeasti, perinteiset teollisuusmaat ovat menettäneet työpaikkoja. Ongelmana on, että työntekijät eivät liiku työn perässä maasta toiseen kovin helposti, ja toisaalta kouluttautuminen uusiin tehtäviin vie aikansa. Valtioiden finanssipoliittisessa työkalupakissa julkinen rahoitus onkin yksi keino, jolla voidaan lievittää tällaisia globalisaation haittoja.
Miten yritystuet reagoivat?
Julkisen vallan reaktio kehittyvien markkinoiden ja niiden keskiluokan ostovoiman kasvuun voidaan jakaa kahteen kategoriaan:
- Panostus yritysten kansainvälistymiseen. Euroopan Unioni ja muut julkiset rahoittajat myöntävät tukia esiselvityksiä ja uusille markkinoille lähtöä varten. Rahoituksen tarkoituksena on vähentää yritysten kansainvälistymiseen liittyvää riskiä ja lisätä niiden kilpailukykyä. Esimerkkejä tästä ovat mm. NOPEF, Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Finnfund, Finnpartnership, ELY-keskusten myöntämä kehittämisavustus sekä Business Finlandin Market Explorer- ja Tempo-rahoitus.
- Rahoitus, joka pyrkii vähentämään varallisuuseroja ja lisäämään investointeja maaseudulla. Julkisella rahalla pyritään tasaamaan investointeja eri alueiden välillä ja lisäämään väestön sosiaalista koheesiota. Kotimaassa relevantteja mekanismeja ovat erityisesti Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR:n) ja Leader-rahaston jakamat tuet, joita ELY-keskus hallinnoi. Erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa yritykset voivatkin saada tukea myös investointeihin ELY:n yrityksen kehittämisavustuksen kautta.
Trendi #2: Teknologian ja sektoreiden muutokset
Toinen julkisen rahoituksen megatrendi liittyy kasvavan kysynnän kohteena oleviin tuotteisiin ja palveluihin, jotka voidaan enenevissä määrin personoida ja räätälöidä loppuasiakkaiden toiveiden mukaisesti. Trendi #1:n myötä uudet maantieteelliset alueet ovat avautuneet liiketoiminnalle, ja uusien niche-markkinoiden ja markkinarakojen määrä on moninkertaistunut. Samalla palveluiden kysyntä on kasvanut perinteisiä hyödykkeitä nopeammin. Näillä markkinoilla ostovoimaiset kuluttajat etsivät elämäntapaan liittyviä tuotteita ja palveluita, jotka vastaavat heidän henkilökohtaisia tarpeitaan. Jopa pienten segmenttien tuotteet ovat nyt näiden kuluttajien ulottuvilla. Tämän muutoksen myötä huomion keskipisteessä ovat perinteisten tuotteiden sijaan erilaiset alustat ja ekosysteemit. Teknologisen kehityksen myötä kasvava automatiikka ja tekoäly vauhdittavat uusien ratkaisujen kehittämistä.
Miten yritystuet reagoivat?
Rahoitusta suunnataan uusien innovaatioiden, tuotteiden ja palveluiden T&K-hankkeisiin. EU-tasolla rahoitusmekanismeja ovat mm. Eurostars, Fast Track to Innovation ja EIC Accelerator (SME-instrumentti). Kotimaassa merkittävimmät instrumentit ovat Business Finlandin Innovaatioseteli, Into-rahoitus sekä rahoitus tutkimukseen, kehitykseen ja pilotointiin. TK-rahoitusta voidaan myöntää niin pk-, midcap- kuin suuryrityksille, projektin luonteesta riippuen joko laina- tai avustusmuodossa. Yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyöhankkeita taas tuetaan Co-Creation ja Co-Innovation-rahoituksella.
ELY-keskuksen yrityksen kehittämisavustuksella ja Business Finlandin Tempo-rahoituksella voidaan niin ikään rahoittaa rajattuja T&K-toimenpiteitä, jotka tukevat yrityksen kansainvälistymistä ja kasvuvisiota.
Trendi #3: Kulttuurin ja yhteiskuntavastuun kehittyminen
Kenties merkittävin julkista rahoitusta koskettava trendi on nykyisin jatkuvasti kehittyvät näkemykset kulttuurista ja yhteiskuntavastuusta. Yhteiskunnat ovat nopeasti muuttuneet monimuotoisemmiksi, minkä myötä ne näyttävät ja tuntuvat erilaisilta kuin ennen. Eri valtiot ja alueet ovat käsitelleet kotouttamisen ja uusien väestöryhmien mukanaan tuomia haasteita vaihtelevin keinoin. Kasvanut yhteiskunnallinen epävarmuus, levottomuudet ja epäoikeudenmukaisuus (todellinen tai koettu) korostavat instituutioiden ja julkisen vallan roolia. Niin globaalien kuin alueellisten instituutioiden on vastattava näihin ongelmiin edistämällä projekteja, jotka rakentavat verkostoja, lisäävät tasa-arvoa, luovat parempia elinympäristöjä sekä ratkaisevat merkittäviä, valtioiden rajat ylittäviä haasteita. Kaiken kokoiset yritykset voivat olla aktiivisesti mukana edistämässä yhteiskuntien toimivuutta ja ratkaisemassa polttavimpia haasteita.
Miten yritystuet reagoivat?
Julkisen rahoituksen kuulutuksia on alettu muotoilla laajempien yhteiskunnallisten tavoitteiden mukaan. Rahoitusta suunnataan projekteille, joiden tulokset ovat linjassa kansallisten ja ylikansallisten (esim. EU ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteet) päämäärien kanssa. Rahoittavat tahot keskittyvät mm. ympäristötavoitteisiin, paikallisten verkostojen luomiseen, vaurauden levittämiseen ja valmiuksien kehittämiseen. Muutamia esimerkkejä ovat Euroopan sosiaalirahasto (ESR), Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Climate-KIC-kiihdytysohjelma, EU:n ympäristöalan rahoitusväline LIFE sekä EEA:n ja Norjan avustukset alueelliseen yhteistyöhön. Excedea voi neuvoa yritystäsi löytämään sopivan rahoitusohjelman sekä hakemusvaiheessa yhdistämään projektisi relevanttien rahoitusohjelmien tavoitteiden kanssa.
Voiko yritykseni hakea julkista rahoitusta?
Nämä kysymykset ovat pohtimisen arvoisia:
- Oletko tavoittelemassa uutta markkinaa, tai uutta asiakaskuntaa nykyisillä kohdemarkkinoillasi?
- Oletko kehittämässä pitkäaikaista yhteistyötä ja verkostoitumassa vähemmän tunnetulla markkinalla?
- Onko yritykselläsi innovaatio, jonka keskeisimmät toiminnot mahdollistavat ratkaisun räätälöinnin yksittäisille asiakkaille?
- Onko yrityksesi idea kehittää yhteistyötä tai laajentaa ekosysteemiä kattamaan uusia teknologioita?
- Edistääkö yrityksesi toiminta YK:n kestävän kehityksen tavoitteita?
- Onko yrityksesi mukana uusien verkostojen rakentamisessa?
Mikäli vastauksesi johonkin ylläolevista kysymyksistä on myönteinen, sinun kannattaa ottaa yhteyttä Excedean rahoitustiimiin. Me voimme kertoa, miten pystyt parhaiten hyödyntämään eri yritystuet liiketoimintasi kehittämisessä.
Artikkelin kirjoittaja Jessica Kehayes työskentelee Excedealla rahoitusasiantuntijana. Tekstin alkuperäinen versio on julkaistu Excedean kotisivuilla.
