Innovaatiosetelit Suomessa

Vuoden 2016 lopulla Suomessa starttasi kaksi täysin itsenäistä innovaatioseteliä, toisen kipparina toimii Tekes ja toista hallinoi Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö, Tredea Oy. Yksinkertaistettuna innovaatiosetelit ovat kertaluontoisia avustuksia ulkopuolisten palveluiden hankintaan, joiden avulla yritys voi kehittää omaa innovaatiotoimintaansa.

Suuruusluokaltaan avustus on maksimissaan 5 000 € (alv mukaan luettuna 6 200€). Erikoisen seteleillä jaettavasta avustuksesta tekee sen, että tuki prosentti on täysi 100. Eli tavallisista yritystuista poiketen seteleihin ei liity omarahoitusosuutta. Tämä tekee seteleistä erittäin houkuttelevia. 

Mitä setelillä tuettava innovaatiotoiminta on?

"Innovaatiotoiminta tarkoittaa toimenpiteitä, joilla yritys kehittää tuotteitaan, palvelujaan tai prosessejaan, tai hankkii palveluna uutta innovaatiotoiminnassa tarvittavaa tietoa ja osaamista." -Tekes

Sekä Tekesin että Tredean seteleillä rahoitetaan siis avauksia uuteen. Näitä voivat olla esimerkiksi pienimuotoiset palvelu- tai tuotekehitysprojektit, suurempien hankekokonaisuuksien valmistelu, tutkimustulosten hyödyntämiseen liittyvät palvelut ja niin edelleen. Kunhan selkeä linkki omaan innovaatiotoimintaan on osoitettavissa, niin setelin hakemista kannattaa yrittää.

Koska kyseessä on ostopalveluihin suunnattu avustus, setelillä ei luonnollisestikaan tueta hakijayrityksen palkkoja, matkoja, vuokria, ainehankintoja tai laiteostoja. Tuettavan toiminnan ulkopuolelle jäävät myös perustason asiantuntijapalvelut, jotka eivät liity innovaatiotoimintaan. Näihin lukeutuu mm. myynti ja markkinointi, henkilöstön koulutukset sekä perustason IT-järjestelmien kehittäminen (mm. verkkosivut)

Tekesin innovaatioseteli

Kuva: Copyright Tekes
Innovaatioseteli haku on jo avattu

Tekesin innovaatioseteliä voi hakea pk-yritys, jolle ei ole myönnetty Tekesin rahoitusta kuluvana tai edellisenä vuonna. Myös käynnissä oleva Tekesin projekti tai aktiivinen hakemus estävät tämän innovaatiosetelin hakemisen.

Tekesin innovaatioseteli on 6 200 € ja siihen sisältyy alv-osuus. Ostettavan palvelun ei ole pakko olla maksimisumman suuruinen ja setelillä voi hankkia palveluita enintään kahdelta palveluntarjoajalta.

Palveluntarjoajia voi etsiä suoraan Tekesin asiantuntijahausta, mutta nykyiseltään listauksessa on selkeitä heikkouksia. Ehdokkaita on todella paljon ja selkeää rankkaus perustetta ei ole. Usein hakijalle onkin helpompaa etsiä palveluntarjoaja itse, koska toteuttajan saa valita myös listan ulkopuolelta.

Päivitys innovaatiosetelin sisältöön 16.1.2017:
-Nykyään Tekesin innovaatioseteli voidaan myöntää vain yrityksille, joiden tuotteilla/palveluilla on kansainvälistä potentiaalia
-Innovaatioseteliä ei voi enää käyttää markkinatarkastelujen teettämiseen (Team Finland Explorer -rahoitus korvaa tämän)
-Luottoluokitus, joka yrityksiltä vaaditaan korotettiin A:sta A+:aan

Tampereen innovaatioseteli

Tampereen innovaatioseteli haku tapahtuu palvelusetelijärjestelmän kautta.

Myös Tampereella käynnistettiin innovaatioseteliohjelma, joka on täysin erillinen Tekesin vastaavasta. Setelit eivät ole poissulkevia, eli molempia voi hakea kunhan muut hakuehdot täyttyvät.

Vaikka seteli on ensisijaisesti kohdennettu Tampereen seudulle ja sillä halutaan tukea erityisesti alueen pk-yrityksiä, niin hakija voi olla myös muualta Suomesta, kunhan siltä löytyy toimintaa, esim. sivukonttori, Tampereen seutukunnan alueelta.

Erona Tekesin vastaavaan on se, että Tampereen innovaatiosetelissä on toimialarajaukset, eli hakijan toiminnan tulee osua johonkin seuraavista:

-Teollisuuden uudistuminen
-Älykäs liikkuminen
-Terveys- ja hyvinvointiteknologia
-Internet of Things
-Sekä älykkään kaupungin kehittämiseen soveltuvat ratkaisut

Tämän lisäksi tämän innovaatiosetelin suuruus vaihtelee välillä 5 00 € - 5 000 € ja setelin alv-osuus jää hakijan maksettavaksi. Setelin arvon määrittää palveluntarjoaja, joka luo palvelukortin hakujärjeselmään. Hakija valitsee sitten itselleen soveltuvan kokonaisuuden järjestelmästä.

Tampereen innovaatiosetelihaku on vuoden 2017 osalta sulkeutunut. Syksyn viimeisessä erässä setelit jaettiin arvontaluontoisesti, poiketen alkuvuoden menettelystä, jossa periaatteena oli "first come, first served". Viimeisen kierroksen budjetti oli yhteensä 255 000, mikä maksimi summalla tarkoittaa noin viittäkymmentä (50) innovaatioseteliä.

Miten innovaatioseteli haku tapahtuu? Mistä niitä haetaan?

Ennen setelihakemuksen täyttämistä yrityksen kannattaa:

1. tunnistaa kehittämistarve, joka liittyy innovaatiohin tai kansainvälistymiseen
2. olla yhteydessä potentiaalisiin palveluntarjoajiin
3. valita itselleen sopivin palveluntarjoaja, joka pystyy vastaamaan kehittämistarpeeseen

Setelihakemuksen täyttäminen on nopeaa. Hakemisessa on pieniä eroja riippuen siitä haetaanko seteliä Tekesiltä vai Tredean hallinnoimasta järjestelmästä. 

Tekes - hakemus täytetään asiointipalvelussa. Hakemukseen syötetään yrityksen perustiedot ja kuvataan tiivistii kehittämistarve sekä sen toteutukseen valittu palveluntarjoaja.

Tampere / Tredea - hakemus täytetään palvelusetelijärjestelmässä. Tekesin vastaavasta tämä eroaa siten, että hakijan on pakko valita palvelupaketti suoraan palvelukatalogista. Kun hakija on löytänyt itselleen sopivan paketin, niin sen valitsemalla pääsee täyttämään hakemusta. 

Tredean innovaatioseteli vaatii siis enemmän vaivaa ja aktiivisuutta palveluntarjoajan päässä, sillä heidän pitää ensin laatia ja hyväksyttää tarjoamansa palvelu osaksi palvelukatalogia, ennen kuin sitä voi hakea.

Kun palvelupaketit on kertaalleen hyväksytty osaksi setelijärjestelmää, niin päätöksenteko on todella nopeaa - parhaimmillaan Tredealta on saatu päätös jopa saman päivän aikana.

Innovaatiosetelin haasteet

Tekesin mittapuulla innovaatiosetelit ovat olleet menestys. Vuoden 2016 aikana jaettiin yli 950 innovaatioseteliä, joka rahaksi muutettuna tarkoittaa noin 4,75 miljoonaa euroa. Vaikka innovaatiosetelit ovat käyneet kaupaksi, niin edelleen tässä voi pienoisena haasteena pitää sitä, että rahoitus tulee kolmannelta osapuolelta. Tämä voi nimittäin johtaa tilanteeseen, jossa osapuolet eivät sitoudu kunnolla setelihankkeeseen.

Hakija yritys saa ilmaseksi apua innovaatiotoimintaansa - kuulostaa todella hyvältä, mutta onko ilmaiselle asiantuntijapalvelulle sitten millaisia odotuksia ja laatuvaatimuksia? Ja ymmäretäänkö avustus käyttää juuri oikeaan tarpeeseen? Hakijayritykset saavat siis itse olla tarkkana, että seteliä käytetään oikeasti siihen tarpeeseen mihin sitä eniten tarvitaan, sen sijaan että hairahdutaan hankkimaan ensimmäistä ilmaista palvelua, mitä heille satutaan tarjoamaan.

Toivoisinkin hieman aktiivisuutta pk-yritysten keskuudesta, jotta he keskustelevat potentiaalisten palveluntarjoajien kanssa jo hyvissä ajoin ennen setelin hakemista. Kun on yhdessä sovittu mitä setelillä tehdään ja mitä saadaan tulokseksi, niin saatavat hyödytkin pomppaavat seuraavalle tasolle. Tässä vaiheessa varsinainen hakemuksen täyttäminen on enää pikkujuttu.

Hyödynnä innovaatiosetelin mahdollisuudet!

Kerro hieman yrityksestäsi, niin Excedea auttaa tukiviidakossa